Johdanto


Kuljetuksen ja logistiikan maailma on kokenut teknologian innovaatioiden aaltoja viimeisten 50 vuoden aikana. Laitteistojen ja ohjelmistojen kehitys on mullistanut monia prosesseja kuljetus- ja logistiikka-alalla.

Tämän kehityksen keskiössä on kuljetuksenhallintajärjestelmä (TMS), joka yhdistää kaikki ohjelmistotyökalut ja ominaisuudet, joita kuljetuspäällikkö tarvitsee. Tässä artikkelissa tutkimme TMS-ohjelmistojen kehitystä ja historiaa sekä merkittäviä tapahtumia ja niihin liittyviä kehitysaskeleita kuljetus- ja logistiikka-alalla.


Merkittävien kehitysaskeleiden aikajana kuljetuksenhallintaohjelmistoissa
1970-luku
  • Viivakoodi
1980-luku
  • EDIFACT-viestintäprotokolla
  • Ensimmäiset modernit ERP-järjestelmät (Visual Manufacturing, Epicor)
1990-luku
  • Ensimmäiset TMS-järjestelmät: SAP TM, G-Log, Descartes, Transporeon
  • Rahtimarkkinapaikat: TimoCom
2000-luku
  • SOAP-viestintäprotokolla ja web-rajapinnat
  • Pilvipalvelut
  • Kalustonhallintaohjelmistot GPS-seurannalla
  • Laiturinhallintaohjelmistot
  • Päästölaskurit: EcoTransIT
2010-luku
  • Verkkokauppa yleistyy
  • Usean kuljetusliikkeen lähetysohjelmistot: ShipStation, ShipEngine, Shippo, ShipBob
  • TMS siirtyy pilveen ja tulee kaikkien yritysten saataville: Cargoson
  • Virtuaaliset huolintaliikkeet: Flexport
2020-luku
  • Vihreä logistiikka ja kestävyys: Pariisin sopimus
  • Siirtyminen hiilikirjanpidosta hiilipäästöihin kuljetuspäätösten kriteerinä: Cargoson
  • Kokeilut tekoälyn ja lohkoketjujen käyttötapauksista TMS-ohjelmistoissa


1970-luku: Viivakoodi


Bernard Silverin ja Norman Joseph Woodlandin kehittämä 12-numeroinen lineaarinen UPC-viivakoodi muutti tuotehallinnan maailmaa. Vuoteen 1974 mennessä ensimmäinen vähittäiskaupan tuote - purukumipaketti - myytiin tätä viivakoodia käyttäen. Samaa UPC-standardia käytetään edelleen kaikkialla, myös lähetystarroissa.
Silverin ja Woodlandin vuonna 1952 patentoima ensimmäinen viivakoodi näytti häränsilmältä:
Ensimmäinen, häränsilmän muotoinen viivakoodi (1952)
Ensimmäinen, häränsilmän muotoinen viivakoodi (1952)



1980-luku: EDIFACT:n ja ERP-järjestelmien synty


EDIFACT-viestintäprotokolla


Yhteistyössä ISO:n kanssa CEFACT kehitti UN/EDIFACT-viestintäprotokollan vuonna 1986, joka otettiin nopeasti käyttöön maailmanlaajuisena standardina seuraavana vuonna. EDIFACT on lyhenne sanoista "Electronic Data Interchange for Administration, Commerce and Transport". EDIFACT on sääntökokoelma, joka määrittelee selkeät rakenteet liiketoimintaviesteille, mahdollistaen tietokonejärjestelmien välisen kommunikoinnin EDI:n (Electronic Data Interchange) kautta. EDIFACT-viesti on jäsennelty tekstitiedosto, joka yleisimmin välitettiin FTP:n (File Transfer Protocol) kautta.

EDIFACT sisältää satoja viestimäärityksiä, ja jokaisesta on eri versioita. Logistiikassa IFTMIN (International Forwarding and Transport Message - Instructions) -viestistä tuli yleisin EDIFACT-viesti, joka välitti lähetystiedot lähettäjältä kuljetusliikkeelle.

Esimerkki IFTMIN (kuljetusohje) -viestistä - 1 EUR-lava John Doelle:

Kuten näet, se oli suunniteltu pääasiassa tietokoneiden kirjoitettavaksi ja luettavaksi, ei ihmisille.

UNA:+.? '
UNB+UNOA:3+4012345000016:14+4023083000008:14+240823:1550+12345'
UNH+1+IFTMIN:D:96A:UN'
BGM+610::9+1234567+9'
TSR+++3'
FTX+DEL+++Toimitus John Doelle'
FTX+AVI+++Mr Adam Doe / 0123-12345678 (Vastaanottajan ilmoitus)'
FTX+SUR+++SÄRKYVÄÄ'
FTX+SPH++T'
TOD+6++EXW'
RFF+DQ:123456'
RFF+ON:654321'
RFF+ITP:PALVELUNTARJOAJAN-NIMI'
NAD+CN+++John Doe+Sample Street 10+Düsseldorf++12345+DE'
NAD+CZ+4012345000016'
NAD+FW+4022128000003'
GID+1+36:CT'
FTX+AAA+++Testituotteet'
MEA+WT+AAE+KGM:93'
PCI+33E'
GIN+BJ+00340258761202887418'
SGP+1'
GID+2+2:201'
FTX+AAA+++Testituotteet'
SGP+1'
EQD+201+1'
EQN+1'
UNT+19+1'
UNH+3+IFTMIN:D:96A:UN'
BGM+610::9+1234567+9'
DTM+137:2408200825:203'
TSR+++3'
FTX+SPH++T'
TOD+6++DDP'
NAD+CN+++Sam Doe+Sample Street 12+Demotown++99999+DE'
NAD+CZ+4012345000016'
NAD+FW+4022128000003'
GID+1+1:EP:::Eurolava'
FTX+AAA+++Testituotteet'
MEA+WT+AAE+KGM:150'
PCI+33E'
GIN+BJ+00340258761202887425'
UNT+13+3'
UNZ+1+12345'


ERP-järjestelmät


Samoihin aikoihin ERP-järjestelmät alkoivat yleistyä. Enterprise Resource Planning (ERP) viittaa ohjelmistoihin, jotka auttavat organisaatioita hallitsemaan päivittäisiä toimintojaan, kuten kirjanpitoa ja rahoitusta, myyntiä, markkinointia, hankintaa, projektinhallintaa, riskienhallintaa ja vaatimustenmukaisuutta, henkilöstöhallintoa, asiakassuhteita, logistiikkaa ja valmistusta, toimitusketjun hallintaa ja muuta.

ERP-järjestelmät alkoivat materiaalitarvelaskentajärjestelminä (MRP) 1960-luvulla, kun J.I. Case -traktoriyritys ja IBM tekivät yhteistyötä luodakseen ensimmäisen MRP-järjestelmän.

1980-luvulla MRP kehittyi MRP II:ksi, joka yhdisti talouden ja kirjanpidon MRP:n perinteisiin ominaisuuksiin - varastonhallintaan ja materiaalinhallintaan. On todennäköistä, että ensimmäinen moderni ERP-järjestelmä oli yksi kehittyneemmistä MRP II -järjestelmistä, mutta ne olivat edelleen yksityisiä kehitysversioita ja perustuivat keskustietokoneeseen.

Henkilökohtaisten tietokoneiden myynti räjähti 1980-luvun alussa. Gartner esitteli ERP-termin virallisesti vuonna 1990 sellaisena kuin se nykyään tunnetaan. Siinä oli graafinen käyttöliittymä ja se sisälsi kaikki valmistusyrityksen osa-alueet, joita MRP II ei kattanut, kuten henkilöstöhallinnon, aikataulutuksen ja myynnin. Vuoteen 1990 mennessä ERP-järjestelmät olivat alkaneet kasvaa voimakkaasti. Ensimmäiset modernit Windows-pohjaiset ERP:t sisälsivät nimiä kuten Visual Manufacturing, Vista, Vantage (Epicor) ja KAOS.

Kuvakaappaus 1990-luvun alun KAOS ERP-järjestelmästä (lähde: Stefan Rehnberg, https://stefan-rehnberg.com/probably-the-worlds-first-windows-based-erp-system/)
Kuvakaappaus 1990-luvun alun KAOS ERP-järjestelmästä (lähde: Stefan Rehnberg, https://stefan-rehnberg.com/probably-the-worlds-first-windows-based-erp-system/)


Kaikki 1990-luvun ERP-järjestelmät käyttivät perinteistä paikallista mallia vuoteen 1996 asti, jolloin Netsuite loi ERP-järjestelmän, joka toimi yrityksen eri toiminnoissa mutta toimitettiin internetin kautta.


1990-luku: Kuljetuksenhallintajärjestelmät ja dot-com-aalto


Kuljetusalan EDI:n (Electronic Data Interchange) käyttöönotto loi pohjan jäsennellymmälle ja tehokkaammalle tiedonvaihdolle lähettäjien ja kuljetusliikkeiden välillä, alentaen kustannuksia moninkertaisesti, parantaen nopeutta ja vähentäen virheitä.

ERP-moduuleina


Liiketoimintaohjelmistojen laajamittaista kehitystä ja käyttöä kuljetusprosesseissa helpotti ERP-järjestelmien leviäminen 1990-luvulla. Johtavat ERP-järjestelmät, kuten SAP, esittelivät kuljetuksenhallintaan erikoistuneita moduuleja.



Kuvakaappaus vuoden 1996 SAP R/3 -toimitusmoduulista (lähde: SAP Wayback Machinen kautta, https://web.archive.org/web/19961203120846/http://www.sap.com/r3/products/demo/gpd_04_1.htm)
Kuvakaappaus vuoden 1996 SAP R/3 -toimitusmoduulista (lähde: SAP Wayback Machinen kautta, https://web.archive.org/web/19961203120846/http://www.sap.com/r3/products/demo/gpd_04_1.htm)


Nämä moduulit keskittyivät ensisijaisesti prosessinhallintaan ja näkyvyyteen lähettäjille, tarjoten 10 000 jalan näkymän heidän logistiikkatoimintoihinsa, mutta ilman järjestelmien välisiä integraatioita.

Itsenäisinä palveluina


ERP-kuljetuksenhallintamoduulien menestyksen myötä markkinoille tuli itsenäisiä TMS-ratkaisuja, jotka keskittyivät enemmän omien kuljetusverkostojensa rakentamiseen ja erikoistuneiden ja modulaaristen toiminnallisuuksien tarjoamiseen:

  • Descartes, perustettu 1981, oli yksi varhaisimmista toimijoista TMS-maisemassa, ja sen suosio kasvoi erityisesti 2000-luvun puolivälissä. He alkoivat tarjota kuljetuksenhallintaohjelmistojen valikoimaa, jotka oli rakennettu modulaarisuus ytimessään, mikä tarkoitti, että asiakkaat pystyivät yhdistelemään eri moduuleja tarpeidensa mukaan. Descartes tunnetaan myös suuresta kuljetusverkostostaan nimeltä Global Logistics Network™.
  • Transporeon, perustettu vuonna 2000 Saksassa, pyrki kuromaan umpeen olemassa olevissa ERP-TM-moduuleissa havaittua kuilua. He yhdistivät teollisuus- ja vähittäiskauppayritykset logistiikkapalveluntarjoajiinsa luoden saumattoman tiedon ja transaktioiden virran. Vuoteen 2023 mennessä Transporeonin merkittävä vaikutusvalta Euroopassa johti Trimblen tekemään yritysostoon.

Rahtimarkkinapaikat


Vuonna 1997 Saksassa perustetun TimoComin kaltaiset markkinapaikat loivat alustoja, joilla lähettäjät ja kuljetusliikkeet pystyivät yhdistymään ostaakseen, myydäkseen ja tarjotakseen julkisesti rahtikuormia ja vapaata rahtitilaa. Tämä vähensi kustannuksia aiheuttavia tyhjiä ajoja ja tarjosi lähettäjille tavan saada tarjouksia epäsäännöllisille kuormille ja lähetyksille.


2000-luku: Web-rajapintojen ja pilvipalveluiden nousu

Yksisuuntaisesta kaksisuuntaiseen tiedonvaihtoon: EDIFACT:sta SOAP- ja REST-rajapintoihin


2000-luvulla ilmestyi SOAP, joka paransi EDIFACT-viestien rajoituksia tarjoten kaksisuuntaisen, välittömän viestinnän ja paremman luettavuuden. Myöhemmin Roy Fieldingin vuoden 2000 väitöskirja edisti REST-pohjaisten rajapintojen nousua, jotka hallitsevat nyt ohjelmistoalaa.

Pilvipalvelut


Siirtyminen perinteisistä paikallisista järjestelmistä pilvipohjaisiiin ratkaisuihin 2000-luvullamullisti logistiikka-alan. Pilvipalvelut, joita tekivät tunnetuksi jättiläiset kuten Amazon Web Services (2006) ja Google Cloud Platform, tarjosivat yrityksille ennennäkemätöntä joustavuutta ja skaalautuvuutta. Descartes siirtyi liiketoimintamallinsa vuonna 2001 täysien yritysohjelmisolisenssien myynnistä tarjoamaan ohjelmistoja tilauksena, tullen yhdeksi ensimmäisistä SaaS-tarjoajista logistiikka-alalla. Uudemmat TMS-ratkaisut rakennettiin alusta asti pilveen.

Mahdollisuus päästä käsiksi tietoihin mistä tahansa synnytti reaaliaikaisen yhteistyön maailmanlaajuisten tiimien välillä. Lisäksi pilven nopeat käyttöönottoajat ja automaattiset päivitykset varmistivat, että yritykset pysyivät mukana uusimmissa teknologisissa ominaisuuksissa ilman menneisyyden vaivalloisia prosesseja.

Kalustonhallintaohjelmistot ja GPS-seuranta


Logistiikkamaiseman muuttuessa monimutkaisemmaksi tarve reaaliaikaiselle seurannalle ja tehokkaalle kalustonhallinnalle kävi ilmeiseksi. 1990- ja 2000-lukujen teknologian parannukset johtivat GPS-seurannan (telematiikan) sisältävien kalustonhallintajärjestelmien nousuun.

Ensimmäinen GPS-satelliitti laukaistiin vuonna 1978, ja presidentti Ronald Reagan avasi GPS-järjestelmän julkiseen käyttöön vuonna 1983, mutta heikennetyllä noin 100 metrin tarkkuudella. Vuonna 2000 Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton allekirjoitti lain, joka myönsi täyden GPS-tarkkuuden julkiseen käyttöön.

Tämä antoi yrityksille mahdollisuuden seurata ajoneuvojen sijaintia, optimoida reittejä ja saada yksityiskohtaisia ajoneuvon diagnostiikkatietoja reaaliajassa. Ensimmäiset ajoneuvonseurantajärjestelmät julkaistiin 1990-luvun lopulla, ja ensimmäisten ratkaisujen joukossa olivat Frotcom 1.0 (1997) ja Fleet Complete (1998), jotka toimivat edelleen nykyään huomattavasti kehittyneinä tarjoten edistyneitä kalustonhallintaohjelmistoratkaisuja.

Kalustonhallintaohjelmistoja käyttävät sekä kuljetusliikkeet/huolitsijat että omaa kalustoa operoivat lähettäjät seuratakseen, valvoakseen ja suunnitellakseen toimituksiaan ja ajoneuvoja. Omaa kalustoa käyttävät lähettäjät voivat integroida kalustonhallintaohjelmistonsa TMS:ään, jolloin sitä voidaan käyttää normaalina kuljetuspalveluntarjoajana kolmansien osapuolten kuljetusliikkeiden rinnalla. Katso esimerkki tällaisesta asetelmasta Fleet Complete FMS:n ja Cargoson TMS:n pohjalta.

Laiturinhallintaohjelmistot


Logistiikkatoimintojen edelleen virtaviivaistamiseksi 2000-luvulla esiteltiin erikoistuneita laiturinhallintaohjelmistoja. Nämä alustat optimoivat lastauslaitureiden toimintaa minimoiden odotusajat ja varmistaen, että varastot toimivat huipputehokkaasti. Kuljetusliikkeet pystyivät varaamaan lastausaikoja asiakkaan varastossa. Systematisoimalla lähetysten saapumisen ja lähtemisen nämä työkalut auttoivat vähentämään logistisia pullonkauloja, kuten rekkajonoja ja seisonta-aikoja. Yksi ensimmäisistä markkinoilla olleista laiturinhallintaohjelmistoista oli C3 Reservations, jonka kehitti vuonna 2000 perustettu C3 Solutions.

Nykyään useimmat lähettäjät haluaisivat mieluiten keskittää kaikki kuljetustenhallintaan liittyvät tarpeensa yhteen ohjelmistoon. Nykyään useimmat TMS-tarjoajat ovat rakentaneet omat laiturinhallintaohjelmistonsa, jotka voidaan saumattomasti integroida TMS-ratkaisuusi (esimerkiksi laiturinhallintaohjelmisto - Loading Calendar).

Moderni TMS-integroitu laiturinhallintaohjelmisto: Loading Calendar (Cargosonin kehittämä)
Moderni TMS-integroitu laiturinhallintaohjelmisto: Loading Calendar (Cargosonin kehittämä)



2010-luku: Digitaalinen muutos


Verkkokauppa ja usean kuljetusliikkeen lähetysohjelmistot


2010-luvulla jokaisella ketjukaupalla oli verkkoläsnäolo. Kun verkkokauppa-alustat kuten Shopify (julkaistu 2006), Magento (2007) ja WooCommerce (2011) tekivät verkkokaupan perustamisesta nopeaa, helppoa ja edullista kaikenkokoisten yritysten kannalta, verkkokaupan osuus vähittäiskaupan kokonaismyynnistä Yhdysvalloissa kasvoi 0,9 prosentista vuonna 2000 14 prosenttiin vuonna 2020. Koska verkkokaupat myyvät usein maailmanlaajuisesti ja vaihtelevia määriä, kauppiaat käyttivät usein eri kuljetusliikkeitä ja tarvitsivat tavan hallita lähetyksiään tehokkaasti. Tämä aiheutti verkkokauppa-alustojen usean kuljetusliikkeen lähetysliitännäisten nopean nousun, esimerkiksi:

Näitä liitännäisiä käytettiin automatisoimaan osa siitä, mitä täysiominaisuuksinen TMS tekisi, kuten kuljetusliikkeen valinta, tarrojen tulostus ja lähetysilmoitukset, mutta lisättiin verkkokauppayritysten tarpeisiin räätälöityjä ominaisuuksia, kuten automaattiset palautukset ja brändätty seuranta.

Pilvipohjaiset kuljetuksenhallintajärjestelmät


Rakentaen 2000-luvun pilvipohjalle, 2010-luku todisti pilvipohjaisten TMS-ratkaisujen käyttöönoton kasvun. Tämä muutos teki suurten, täysiominaisuuksisten TMS-ohjelmistojärjestelmien ominaisuudet edullisiksi kaikille yrityksille, ei vain suuryrityksille. Vuonna 2018 perustettu virolainen Cargoson edusti tätä muutosta tarjoten edullisen, kattavan ja pilvipohjaisen TMS:n, joka on kaiken kokoisten yritysten saatavilla.

Pilvipohjaisina nämä alustat varmistavat pääsyn mistä tahansa sijainnista, välittömät päivitykset, nopeat käyttöönottoajat ja dramaattisesti alhaisemmat ohjelmistokustannukset. Yhdistämällä perinteisen kuljetuksenhallintajärjestelmän ja modernin usean kuljetusliikkeen lähetysohjelmiston ominaisuudet, Cargosonin kaltaiset järjestelmät mahdollistivat modernien lähettäjien integroitumisen kaikkien kuljetusliikkeidensä kanssa - suurten tai pienten - yhdenmukaisessa prosessissa, asiakkaan pyynnöstä ja ilman lisämaksuja.

Lue lisää: https://www.cargoson.com/fi/blog/kuljetuksenhallintajarjestelma-pienyrityksille

Katso demo modernista usean kuljetusliikkeen kuljetuksenhallintajärjestelmästä (Esimerkki Cargosonilla):



Virtuaaliset huolintaliikkeet


Yhdistämällä perinteiset huolintapalvelut ja digitaaliset kyvykkyydet, virtuaaliset huolintaliikkeet nousivat markkinoiden häiritsijöiksi. Flexport, perustettu 2013 Yhdysvalloissa, on huomattava esimerkki, hyödyntäen teknologiaa huolinnan ja tullauksen automatisointiin.


2020-luku: Vihreä logistiikka ja kestävyys


Kestävyysliike on saanut vauhtia 2000-luvun alusta lähtien. Jo vuonna 2003 esitellyt työkalut, kuten EcoTransIT (Ecological Transport Information Tool), luotiin antamaan yrityksille mahdollisuus laskea rahtikuljetusten energiankulutus- ja päästötiedot.

Pariisin sopimus


Vuoden 2015 Pariisin sopimuksen jälkeen on keskitytty entistä enemmän kasvihuonekaasupäästöjen taloudellisen riskin standardeihin. Osallistuminen kasvihuonekaasujen kirjanpitoon ja raportointiin on kasvanut merkittävästi ajan myötä. Vuonna 2020 81 % S&P 500 -yrityksistä raportoi Scope 1- ja Scope 2 -päästöt.

Hiilikirjanpidosta reaaliaikaiseen kuljetuspäästöjen laskentaan


Painopiste on kuitenkin siirtynyt takautuvasta hiilikirjanpidosta todelliseen, ennakoivaan käyttäytymisen muutokseen 2020-luvulla. Tätä voidaan havainnollistaa alustoilla, kuten Cargoson, joka on edelläkävijä reaaliaikaisen kuljetuspäästöjen laskennan sisällyttämisessä suoraan päivittäisiä kuljetuspäätöksiä tekevän logistiikkapäällikön kojelautaan. Tämä ennakoiva lähestymistapa mahdollisti yritysten tehdä ympäristöystävällisiä kuljetuspäätöksiä, mikä merkitsi eroa takautuvaan hiilikirjanpitoon.

CO2-ekvivalentit kasvihuonekaasupäästöt uutena kuljetuspäätöskriteerinä (Cargoson)
CO2-ekvivalentit kasvihuonekaasupäästöt uutena kuljetuspäätöskriteerinä (Cargoson)


Jos haluat testata ja leikkiä erilaisilla lähetystiedoilla, voit käyttää julkisesti saatavilla olevaa kuljetusten CO2-päästölaskuria.

Tulevaisuuden trendit


Kun ala katsoo eteenpäin, tekoälyn ja lohkoketjujen mahdollinen integrointi TMS:ään tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia. Nämä teknologiat, jotka ovat tällä hetkellä testausvaiheessa, lupaavat tuoda parannuksia läpinäkyvyyteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen kuljetuksenhallinnan maisemassa.


Yhteenveto


70-luvun viivakoodeista 2020-luvun tekoäly- ja lohkoketjukokeiluihin, kuljetuksenhallintaohjelmistojen matka on ollut innovaatioiden leimaama. Joka vuosikymmenellä TMS-ohjelmistoratkaisut ovat jatkuvasti kehittyneet, ja tulevaisuus epäilemättä kätkee vielä lisää mahdollisuuksia.


Kirjoittajan huomautus: Tämä artikkeli on elävä dokumentti, jonka on tarkoitus kehittyä ajan myötä. Jos löydät puutteita, epätarkkuuksia tai sinulla on ehdotuksia, kysymyksiä tai lisänäkemyksiä, voit lähettää minulle sähköpostia osoitteeseen rasmus@cargoson.com.